Pk-yrityksessä henkilöstöasioita hoidetaan usein pitkään omin voimin.
Yrittäjä, toimitusjohtaja tai esihenkilö hoitaa asiat muun työn ohessa. Kun vastaan tulee kysymys, johon ei tiedetä vastausta, asia selvitetään netistä, työehtosopimuksesta, tilitoimistolta, työterveydestä tai kysytään tutulta.
Ja usein tämä toimii ihan hyvin.
Kunnes ei enää toimikaan.
Tässä on mielestäni yksi pk-yritysten HR-palveluiden kiinnostavimmista ristiriidoista:
HR-tarve voi syntyä paljon aikaisemmin kuin halu maksaa HR:stä.
Yrityksessä voi olla jatkuvasti henkilöstöön liittyviä kysymyksiä, epäselviä käytäntöjä ja tekemättömiä asioita ilman, että kukaan varsinaisesti ajattelee yrityksen tarvitsevan HR-palvelua.
Ja miksi ajattelisi?
Jos asiat on tähänkin asti saatu hoidettua itse, ulkopuolisen HR-avun ostamiselle pitäisi olla riittävän hyvä syy.
Milloin pk-yritys sitten ostaa HR-palvelua?
Oman kokemuksemme perusteella ostamisen taustalla on usein yksi kolmesta tilanteesta.
1. Jokin pitää ratkaista
Yrityksessä tulee vastaan henkilöstöön liittyvä ongelma tai haastava tilanne, johon tarvitaan apua.
Kyse voi olla esimerkiksi työsuhteen ongelmatilanteesta, työkyvystä, poissaoloista, työntekijän suoriutumisesta tai tilanteesta, jossa esihenkilö ei yksinkertaisesti tiedä, miten pitäisi toimia.
Tässä vaiheessa HR-apua ei osteta sen vuoksi, että yritys olisi yhtäkkiä kiinnostunut kehittämään henkilöstöhallintoaan.
Apua ostetaan, koska jokin asia pitää saada ratkaistua.
2. Jokin pitää saada tehdyksi
Toisessa tilanteessa varsinaista ongelmaa ei välttämättä edes ole.
Yrityksessä on vain asia, joka pitäisi saada tehtyä.
Henkilöstökäsikirja pitäisi laatia. Pelisäännöt pitäisi yhtenäistää. Tehtävänkuvat pitäisi päivittää. Palkkarakennetta pitäisi kehittää. Työsuojelun käytäntöjä pitäisi saada kuntoon.
Asia saattaa olla ollut työlistalla jo pitkään.
Sitten vastaan tulee pk-yrityksen arki.
Kuka tämän tekee? Milloin? Ja löytyykö meiltä oikeasti aikaa ja osaamista tehdä se kunnolla?
Siinä vaiheessa ulkopuolista HR-palvelua ostetaan ennen kaikkea siksi, että jokin tärkeä asia saadaan vihdoin tehdyksi.
3. Tekemättä jättäminen alkaa maksaa enemmän kuin tekeminen
Kolmas syy on mielestäni kaikkein kiinnostavin.
Niin kauan kuin HR-asioita pystytään selvittämään itse, niitä voidaan myös siirtää.
- Yksi kysymys selvitetään netistä.
- Toiseen kysytään neuvoa tilitoimistolta.
- Kolmatta pohtii toimitusjohtaja illalla.
- Neljättä selvittää esihenkilö pari tuntia työpäivän aikana.
Yksittäin mikään näistä ei välttämättä tunnu kovin suurelta asialta.
Mutta kun sama alkaa toistua, tilanteen todellinen kustannus muuttuu.
Esihenkilöiden aikaa kuluu asioiden selvittämiseen. Päätöksiä joudutaan tekemään epävarmuudessa. Tekemättömät asiat kasaantuvat. Käytännöt voivat vaihdella esihenkilöstä toiseen. Ja pieni henkilöstöasia saattaa kasvaa paljon suuremmaksi ennen kuin siihen puututaan.
Tekemättä jättäminen ei siis ole ilmaista.
Jossain vaiheessa yritys huomaa, että HR-palvelun ostaminen alkaa olla järkevämpää kuin kaiken tekeminen itse.
Siinä kohtaa ostopäätös muuttuu myös paljon helpommaksi.
Yritys ei välttämättä tarvitse HR-osastoa. Se tarvitsee HR-osaamista silloin, kun sitä tarvitaan.
Tässä on mielestäni yksi syy siihen, miksi perinteinen tapa myydä HR-palveluita ei aina osu pk-yrityksen todelliseen tarpeeseen.
Pk-yritys ei välttämättä tarvitse kokoaikaista HR-ihmistä.
Se ei välttämättä tarvitse edes tiettyä määrää HR-konsultointitunteja kuukaudessa.
Mutta yritys voi tarvita jonkun, jolta esihenkilö voi kysyä neuvoa silloin, kun tilanne tulee vastaan.
Jonkun, joka auttaa vaikeassa henkilöstötilanteessa.
Jonkun, jonka avulla tekemättömät HR-asiat saadaan eteenpäin.
Ja ennen kaikkea jonkun, joka auttaa hoitamaan asioita ennen kuin pienestä asiasta tulee iso ongelma.
Korjaavasta HR:stä ennaltaehkäisevään HR:ään
HR-palveluita ostetaan helposti vasta siinä vaiheessa, kun jotain on jo tapahtunut.
Se on ymmärrettävää.
Mutta yrityksen näkökulmasta kiinnostavampi kysymys on:
Entä jos HR-apua olisi saatavilla jo ennen sitä?
Kun esihenkilö saa nopeasti vastauksen kysymykseensä, asia ei jää viikoiksi pöydälle.
Kun toimintatavat ovat selvät, samoja asioita ei tarvitse ratkaista uudestaan eri puolilla organisaatiota.
Kun hankalaan tilanteeseen puututaan ajoissa, sen ratkaiseminen voi olla huomattavasti helpompaa.
Ja kun HR-asioille on olemassa paikka ja ihminen, jonka puoleen kääntyä, esihenkilöiden ei tarvitse käyttää aikaansa kaiken selvittämiseen itse.
Silloin HR ei ole enää vain palvelu, joka kutsutaan paikalle sammuttamaan tulipaloja.
Siitä tulee osa yrityksen normaalia arkea ja tapa ehkäistä tulipalojen syntymistä.
Ehkä kysymys ei olekaan siitä, tarvitseeko yritys HR-palvelua
Parempi kysymys voisi olla:
Mihin yrityksen ja esihenkilöiden aika tällä hetkellä kuluu?
Jos henkilöstöasioita selvitetään jatkuvasti itse, samoja kysymyksiä ratkaistaan yhä uudelleen ja tärkeät HR-asiat siirtyvät kuukaudesta toiseen, yritys maksaa HR:stä jo nyt.
Se vain maksaa siitä eri tavalla.
- Esihenkilöiden aikana.
- Johdon aikana.
- Tekemättöminä asioina.
- Epävarmuutena.
Ja joskus myös ongelmina, jotka olisi voitu ratkaista paljon aikaisemmin.
Siksi ulkopuolisen HR-avun hintaa ei kannata verrata siihen, että HR maksaisi yritykselle 0 euroa.
Todellinen vertailu on:
Mitä avun ostaminen maksaa ja mitä meille maksaa, jos jatkamme asioiden hoitamista nykyisellä tavalla?
Siinä vaiheessa keskustelu HR-palvelun hinnasta muuttuu aika erilaiseksi.
Miten Sulaa vastaa pk-yrityksen HR-tarpeisiin?
Sulaan ajatus lähtee juuri tästä.
Yrityksen ei tarvitse rakentaa raskasta omaa HR-organisaatiota saadakseen HR-osaamista käyttöönsä.
Jos yrityksessä on yksittäinen asia, joka pitää ratkaista, apua voidaan saada HR-asiantuntijalta juuri siihen tilanteeseen.
Jos taas pöydällä on konkreettinen HR-projekti, se voidaan ottaa työn alle erillisenä kokonaisuutena.
Sulaan palveluihin kuuluvat esimerkiksi henkilöstökäsikirja ja yrityksen yhteisten pelisääntöjen rakentaminen, Palkkarakenne 360° sekä Työsuojelutoiminnan käynnistämisen tuki.
Mutta ehkä kaikkein olennaisin vastaus liittyy tämän kirjoituksen kolmanteen kohtaan: mitä tapahtuu, kun jatkuva HR-asioiden selvittäminen itse alkaa maksaa enemmän kuin avun hankkiminen?
Siihen olemme rakentaneet jatkuvan HR-tuen.
HR-asiantuntijatuki yrityksille | Jatkuva HR-tuki | Sulaa
HR-apua ei vain ongelmatilanteisiin
Sulaan jatkuvan HR-tuen lähtökohtana ovat yrityksen omat henkilöstön pelisäännöt ja henkilöstökäsikirja. Kun yhteiset toimintatavat on ensin määritelty, yrityksellä on paikka, josta HR-asioihin voi kysyä neuvoa silloin, kun kysymys oikeasti tulee vastaan.
Tukea voivat käyttää johto, esihenkilöt ja työntekijät. Tarvittaessa kokonaisuuteen voidaan liittää erillinen esihenkilötuki käytännön henkilöstötilanteisiin.
Ajatus on lopulta hyvin yksinkertainen:
Esihenkilön ei tarvitse käyttää tuntikausia vastauksen etsimiseen.
Vaikeaa henkilöstötilannetta ei tarvitse pohtia yksin.
Samaa kysymystä ei tarvitse ratkaista yrityksessä monta kertaa uudelleen.
Ja HR-asioita ei tarvitse jättää odottamaan siihen asti, että niistä syntyy ongelma.
Tavoitteena on vähentää henkilöstöasioiden selvittämiseen käytettävää aikaa ja vapauttaa johtoa ja esihenkilöitä keskittymään johtamiseen ja liiketoimintaan. Samalla selkeät toimintamallit ja ennakoiva asiantuntijatuki vähentävät tilanteita, joissa päätöksiä joudutaan tekemään puutteellisen tiedon varassa.
Kolme tarvetta, kolme tapaa auttaa
1. Jokin pitää ratkaista → HR-asiantuntijatuki
Kun vastaan tulee henkilöstötilanne, jossa tarvitaan osaamista, sparrausta tai varmuutta siihen, miten kannattaa toimia. Sulaan mallissa jatkuvan tuen ajatuksena on juuri se, että apua voi kysyä silloin, kun henkilöstöasia tulee vastaan.
2. Jokin pitää saada tehdyksi → HR-projektit ja dokumentaatio
Kun yrityksen pitää esimerkiksi rakentaa henkilöstökäsikirja ja yhteiset pelisäännöt, käynnistää työsuojelutoiminta tai rakentaa selkeä palkkarakenne.
3. Tekemättä jättäminen alkaa maksaa → jatkuva HR-tuki
Kun johdon ja esihenkilöiden aikaa kuluu jatkuvasti henkilöstöasioiden selvittämiseen, jatkuva HR-tuki tuo yrityksen käyttöön HR-osaamisen ilman oman HR-henkilön palkkaamista. Sulaan jatkuva tuki perustuu yrityksen omiin pelisääntöihin ja henkilöstökäsikirjaan, jotta vastaukset eivät jää irralliseksi neuvonnaksi.
HR:ää silloin, kun sitä tarvitaan
Sulaan tavoitteena ei ole rakentaa pk-yritykseen HR:ää HR:n vuoksi.
Ajatuksena on paljon käytännöllisempi:
tehdään tarvittavat asiat kuntoon, ratkaistaan ne tilanteet, joissa apua tarvitaan ja tuodaan HR-osaaminen yrityksen saataville ennen kuin pienistä asioista kasvaa isoja ongelmia.
Juuri tähän suuntaan olemme Sulaata rakentamassa: korjaavasta HR:stä kohti ennaltaehkäisevää ja jatkuvaa palvelua. Sulaan strategiassa tavoitteeksi on kirjattu nimenomaan HR:n muuttaminen korjaavasta toiminnasta ennaltaehkäiseväksi ja jatkuvaksi palveluksi.
Kaikkea HR-osaamista ei tarvitse olla omassa organisaatiossa. Riittää, että oikeaa osaamista on saatavilla silloin, kun sitä tarvitaan.


