Palkka-avoimuuteen valmistautuminen ei tarkoita, että jokaisen yrityksen pitäisi rakentaa monimutkainen uusi palkkausjärjestelmä.
Ensimmäinen tehtävä on huomattavasti yksinkertaisempi: selvitetään, missä kunnossa yrityksen palkkarakenne tällä hetkellä on.
Monessa yrityksessä palkat ovat muodostuneet vuosien aikana. Ihmisiä on rekrytoitu eri tilanteissa, tehtävät ovat muuttuneet ja palkankorotuksia on sovittu eri perusteilla. Tämä ei automaattisesti tarkoita, että palkkauksessa olisi jotain väärää. Työnantajan pitäisi kuitenkin tunnistaa, mistä palkkaerot johtuvat.
Miten yrityksen kannattaa valmistautua palkka-avoimuuteen?
Hyvä lähtökohta on tarkistaa ainakin tehtävänkuvat, tehtävien vaativuus, nykyiset palkat, palkkaerojen perusteet ja palkkakehityksen periaatteet.
Tavoitteena pitäisi olla palkkarakenne, jossa palkkapäätökset pystytään tekemään johdonmukaisesti ja perustelemaan ymmärrettävästi.
Miten tehtävien vaativuutta pitäisi arvioida?
Kahta työtä ei voida verrata vain tehtävänimikkeiden perusteella.
Direktiivin mukaan työn arvon arvioinnissa huomioidaan muun muassa taidot, kuormittavuus, vastuu ja työolot. Arvioinnissa käytettävien perusteiden tulee olla objektiivisia ja sukupuolineutraaleja.
Mitä palkka-avoimuus tarkoittaa rekrytoinnissa?
Myös rekrytointikäytännöt muuttuvat. Työnhakijan tulee saada riittävän ajoissa tieto tehtävän alkupalkasta tai sen vaihteluvälistä, jotta palkkaneuvottelu voidaan käydä tietoon perustuen. Työnantaja ei myöskään saa kysyä hakijan palkkahistoriasta.
Siksi yrityksen kannattaa jo ennen rekrytointia tietää, mikä tehtävän palkkataso on ja mihin se perustuu.
Milloin palkka-avoimuuteen kannattaa valmistautua?
Käytännössä nyt.
Suomessa hallituksen esityksessä uusien säännösten ehdotetaan tulevan voimaan 1.1.2027. Lopullinen sisältö varmistuu lainsäädäntöprosessin aikana, mutta palkkarakenteen selvittämistä ei tarvitse odottaa siihen asti.
Mistä valmistautuminen kannattaa aloittaa?
Aloita nykytilasta:
- Mistä palkat yrityksessämme muodostuvat?
- Ovatko tehtävänkuvat ja niiden vaativuus ajan tasalla?
- Pystymmekö perustelemaan nykyiset palkkaerot?
- Tietävätkö esihenkilöt, miten palkkapäätöksiä tehdään?
- Ovatko palkkakehityksen periaatteet selkeät?
Kun nämä tiedetään, nähdään myös, mitä oikeasti pitää korjata ja mikä on jo kunnossa.
Sulaa Palkkarakenne 360° auttaa selvittämään yrityksen palkkarakenteen nykytilan ja tunnistamaan konkreettiset kehityskohteet ennen palkka-avoimuuden lisääntymistä.
Mitä jos yrityksen palkka-asiat eivät ole kunnossa?
Palkka-avoimuudesta puhuttaessa ensimmäisenä mieleen saattavat tulla lainsäädäntö, raportointi ja mahdolliset seuraamukset.
Yritykselle paljon konkreettisempi tilanne voi kuitenkin olla tämä:
Työntekijä kysyy, mihin hänen palkkansa perustuu. Löytyykö yritykseltä siihen selkeä vastaus?
Jos palkkoja on sovittu vuosien aikana yksilöllisesti ilman yhteisiä periaatteita, palkkaerojen perusteleminen jälkikäteen voi olla vaikeaa.


